Kynttelikköjä

Jos talvipimeästä haluaa jotain hyvää löytää, se on kynttilän valo! Siispä tein valmiskynttelikköön kynttilät pumpulipuikon varresta. Akryylimaalilla niihin sai vähän valuvan talin näköä, ja ompelulanka riitti sydänlangaksi.

 

 Lisäsin vielä koristeeksi pienet palloketjun pätkät ja kynttiläkruunuajatuksella aiemmin hankitut Swarovskin kristallihelmet.

 

 Kynttelikkö löysi paikkansa olohuoneen lipaston päältä.

 

 Sitten se itse kynttiläkruunu. Muutamaan otteeseen olen yrittänyt aloittaa sen tekemistä rautalangasta ja milloin mistäkin, mutta lopputuloksena oli vain epämääräisiä ja etenkin epäsymmetrisiä virityksiä ja yritys päättyi aina turhautumiseen. Kunnes tajusin, että uistimestahan saa juuri sopivan rungon kynttelikölle - vahvaa metallia, symmetriset kaaret ja ripustusta varten lenkkikin valmiina! Ennen kuin ehdin marketin uistimia sillä silmällä katselemaan, netin nukkekotikauppaa selatessani bongasin niitä kaiken muun pienen ihanan joukosta - joku muukin oli siis pähkäillyt samaa aiemmin. =)

 

Vähän metalliketjua, ohutta rautalankaa, muutama helmi ja kerros maalia alkoivat häivyttää virvelifiilistä.

 

 Vähän lisää rautalankakiekuroita, palloketjua, kristallihelmiä, koruaskarteluosista aluset kynttilöille ja lopuksi puolipoltetut kynttilät.

 

Ennen ja jälkeen. Maalina käytin mattavalkoista akryylimaalia, jota lisäsin vain yhden kerroksen, jolloin pinta jäi mukavan antiikkivalkoiseksi eikä maali jäykistänyt vielä ketjuja kankeiksi.

 Nyt voi vaihteluna sähkövalaistukselle tunnelmoida kynttilänvalossa myös ruokasalin puolella!



Kattoon kiinnitykseen riitti pikaliima (toivottavasti) (toistaiseksi).



 Koruaskartelijan tuntema osa tämäkin.

Kattokruunun osien kiinnitykset tein enimmäkseen pikaliimalla, ja jonkin verran käytin ohutta joustavaa lankaa, jota niin ikään löytyi korutarvikeosastolta nyt jo harmillisesti historiaan siirtyneestä Tiimarista.