Astioita ja niiden sisältöjä

Kokeilin ensimmäistä kertaa metalliastioiden tekoa alumiinipaperista ja rakentelin siitä mm. irtopohjavuokia. Mukavasti työstettävä materiaali.


 Ohutta rautalankaa vähän lisäksi salpakohtiin.


Pinnat käsittelin akryylimaaleilla.


Samasta materiaalista väsäilin erilaisia veitsiä. Kahvat tein mustasta Fimo-massasta. 

 Porkkanoita ja perunoita oli aiemmista väsäilystä valmiina ja tein niistä muutaman leikkuulauta-asetelman. Lauta on balsasta, viiltelin pintaan aiempia leikkuujälkiä ja sudin laimealla maalivedellä, jolloin viillot tummuivat esiin.

 Peruna-/porkkanapussit taittelin mukavan ohuesta pakkauspaperista, jota tuli jonkin postipaketin täytteenä ja otin talteen.

  Porkkanoiden tuoreet leikkuupinnat käsittelin lakalla kiiltäviksi.

 

 Täytekakut, heikkouteni. Taas täytyi muutama tehdä.

 

 Pohja Fimo-massasta, samoin mansikkasiivut. (Ensimmäinen mansikkatankokokeilu meni pilalle, kun sekoitin translucent-effect-Fimoa liikaa sekaan ja uunissa väri muuttui liian haikalaksi.) Tarjoiluvadit tein korttipahvista ja jalustat korkkia olevista tulpista, jotka ovat jääneet yli pienistä miniatyyrilasipulloista. Kakkulautanen on töistä kerjättyä materiaalia; maalattu epikutaanitestikupu.

 

 Kermavaahtoon (Liquitex-akryylimaalia, joka on superhyvä paksu ja peittävä maali Clas Ohlsonilta!) lisäsin vähän keltaista kermaisemman värin saamiseksi ja lisäksi sekoitin joukkoon maissijauhoa, jotta rakenteen sai paksuksi. 

 Reunoihin väsäsin pursotukset pienellä pursotinkärjellä, jonka taittelin uunivuoan metallista. Vielä vähän paksumpaa olisi saanut kerma olla, että pursotinkuvio olisi jäänyt paremmin pintaan. Hedelmäkakun koristelut ovat myös Fimosta. Viinirypäleissä translucent-massa toimi hyvin ja rypäleistä tuli ihan uskottavasti läpikuultavia.


 Shabby chic -roomboksin tarjoiluun vaihtui mansikkaisempi kakku.

 Jo aiemmin tein siskon tytöille barbie-kokoisia eväitä, tässä kuvat niistäkin. Mukavaa vaihtelua mittakaavaan.

 Englannin lakritsit tein Fimosta.

 Jäätelöannoksia...

 ...ja välillä suolaista.

 Englannin lakuja jäi kakun koristeluista yli nukkekotiinkin.

Lisää otteita muuttokuormasta

Narun päässä kuivuvia linnunsiipiä tehdessä tuli sääli lintuparkaa. Sekalaisesta luuvalikoimasta löytyy myös kylkiluita, selkänikama ja kokonaisen kyynärvarren ja käden luut. Joku on erehtynyt uteliaisuuttaan noidan tontille.

Siipiluu on höyhenestä. Sulkia leikkasin ohuista kreppimäisistä papereista mustina ja valkoisina ja liimasin siiveksi yksitellen, väleihin vähän lainapaloja höyhenestä.

Tällä purkilla käyminen vaatii rohkeutta tai käärmeenlumoojan taitoa.

Luupulveri on hiottu liidusta. Muovirasioissa on hämähäkin jalkoja ja epämääräisiä mustia pastilleja.

Aika monta hämähäkkiä on tuohon myrkkymäärään pitänyt lypsää. Tai yksi aivan valtava.

Hautausmaatomu on myös liiduista raaputeltua.

Sammakon verta ja kallojauhoa.

Käärmeen myrkyn noita kerää omista eläteistään.

Jos löytää metsästä linnunpesän munineen, sydämetön noita poimii senkin mukaansa. Munat ovat valkoista Fimoa, joihin on hierottu sinertävää liitupölyä uskottavamman värisävyn saamiseksi.

Peikon verta ja kalmarin mustetta

Irtosormien ja -varpaiden keräämisestä en halua tietää enempää. Yrtti on kissalta lainatuista ohranversoista kuivattua.

Linnun siipien lisäksi myös jalat ovat käypää noitakamaa.

Ei pöllömpää!

Viikonlopun stressinpurku onnistui taas tehokkaasti koko lauantain näpertelyllä.

 

Pieniin 2 cm lautasiin siirtelin kokoelman pöllöjä. 1:12-mittakaavaan nämä ovat seinälautaskokoa.

Tuollaisen keräilykokoelman tekemisessä parasta on kuvan vaihtuminen joka lautasta tehdessä. Mistään kuvasta kun ei ennakkoon tiedä, miten hyvin se asettuu lautaselle ja onko lopputulos hyvä vai ei. 

 

 Nämä istuivat lautasille ihastuttavan nätisti kaikki. Mitäpä muuta pöllöiltä voisi odottaakaan!

 Uusi kokeilu olivat nämäkin pikaruokalautaset. Kuvio siirtyi lautaselle yllättävän hyvin, reunaviillot hävisivät värien ja tekstien lomaan.

 Näitä ruusulautasia olen tehnyt aiemminkin.

 Taikaa tein nyt neljänä eri versiona. Näihin ei vain kyllästy.


Sininen kettu säilyi omana suosikkinani ja nippu kettuja kömpi ruokasalin kaappiin.

 Uusi marjainen kokeilu.

Pienimmille pikkuihmisille omansa.


Viime viikolla posti toi suloisen tulppaanikimpun. Kevät! <3