Mitkä lautaset kattaisin tänään?

Pitkästä aikaa pääsin oikein häiriöttömällä hartaudella syventymään decal-piipertelyyn.


Osa viikonlopun saldoa (virkkuut ovat jo menneiltä ajoilta). Lautastilaus maailman ääristä tuli viikolla, ja siitä asti viikonlopun ohjelma on ollut kiveen hakattuna odottamassa perjantain käynnistyskipinää.

 Sinivalkoiset tuulimyllylautaset ovat yksi ehdoton suosikkini, joten palasin näihin jälleen vähän. Kuvio on sirolla posliinilla kaunis, ja reunan sinisten kuvioiden ansiosta pienet säteittäiset viillot, joita kuvion asettuminen koveralle pinnalle vaatii, jäävät hyvin piiloon.

 Syömään!

Nämä ruokasalin seinälle istahtaneet tipuset ovat wannabe-Portmeirion Botanic Garden Bird -sarjalaisia.


 Rappuseinälle päätyi Botanic Garden -sarjan suloisia kasviversioita.

 

Kiinnitykseen paperitapetille näytti riittävän kaksipuolinen valokuvatarra.

Ja vielä Pomona-sarjaa.

 Kotimaista designia pääsi edustamaan Taika.


 Varsinkin siniset sopivat decal-kuviksi kuin nenä päähän. Jälleen reunan kuviointi vie viillot näkymätömiin.


Punaisissa väri ei toistu niin uskottavana, mutta tunnistettavia nämäkin ovat.


 Vähän hempeilyä pitää aina tietysti olla mukana.

 Ja sitten arkista siivottomuutta kaiken soman vastapainoksi. Näitä likaisia astioita olen tehnyt aiemminkin, nyt jalostin ideaa vielä vähän ja lisäilin akryylimaalilla sosekeittoon raejuuston jäämiä ja lasagnelautaselle punajuurta.

 Toinen siro sininen ruokalautassarja. Näissä on jotain lämmintä mummolafiilistä. Melkein kuuluu kaappikellon rakse.

 Pakolliset Potterit.

 Yksittäiset extrat. Tuulimyllylautasia tulostelin kuuden hengen astiaston verran, mutta jotenkin tämä on parempi koriste- tai seinälautasena kuin koko sarjana, ja posliinille päätyi vain yksi.

Virkkuuta ja värkkyytä

Virkkuukoukku on ollut muuton jäljiltä pitkään (yli vuoden) hukassa ja kärsimättömästi olen sitä turhaan muutamaan kertaan etsinyt virkkausinnon iskettyä. Viikko sitten se löytyi vahingossa, ja sen jälkeen koukkuun on pitänyt tarttua jo monena iltana.

1:12-mittakaavan kasseja on varsin terapeuttista virkkailla kirjavista ompelulangoista.

 

Miksi siis tyytyä yhteen?  

Tuitun uudet vaatteetkaan eivät ole aiemmin blogissa näyttäytyneet. Mekko ja söpöt villasukat ovat muiden miniatyyriharrastajien käsialaa.

 

 

 Viikon aikana valmistui myös ohut torkkupeitto nukkekodin makuuhuoneeseen. Tämän kanssa oli kärsivällisyys vähällä loppua kesken, niin hitaasti homma edistyi. 7-8 tuntia siihien pätkissä upposi aikaa harjaantumattomalta virkkaajalta. Virkkukoukku on 0,75 mm ja lanka sitä ohuen ohutta ompelulankaa.

 Aiempia hankintoja muilta harrastajilta: pieni paperikassi ja iki-ihanat varsisaappaat. <3

Vuoden takaisen muuton jäljitä myös balsalevyt ovat kadoksissa, edelleen. Jämäpussin pieniä balsapaloja löysin ja heti oli aivan pakko päästä vähän nikkaroimaan.

Pieni elämää nähnyt saunajakkara odottelee vielä vessan puolella saunan väliseinän valmistumista. 

 

 Vessaan rakentui myös pidempi lankkupenkki. 

 

 

Samalla oli ihan pakko saada tehdä myös pieni punainen jakkara, koska teki mieli. Sen siis tein, vaikka punainen väri ei millään tavalla ole nukkekodin värimaailmaan istuva.




Sinne se kuitenkin päätyi keittiön nurkkaan. Varmaankin perintöjakkara, josta ei tunnearvon vuoksi voi luopua, vaikka väri ei olekaan harmaaseen taloon sovelias.

Astiamania

 Toissapäivänä saapuivat kauan odotetut decal-siirtokuvapaperit Aasian maalta. Ensimmäinen tilausyritys ei koskaan päässyt tänne asti, joten odottavan aika oli harmillisen pitkä. Käsistähän se sitten lähti, pitkän odotuksen jälkeen.

Nämä likaisten lautasten kuvat ovat odotelleet tietokoneen säilössä muutaman kuukauden esille pääsyään ja muuttuivat nyt valmiiksi lautasiksi. 

 

 Tiskiharjalle olisi töitä!

 Kokeilin myös vanhan ruostuneen lautasen kuvaa posliinille. Vanhat metalliesineet ovat nukkekotikirppiksen löytöjä ja jäävät lautasen ja leivinuunin kanssa odottelemaan loppusijoituspaikkaa.

 Tämä astiasto on myös kytenyt mielessä pitkään ja pääsi viimein toteutukseen, sievistä sievin Villeroy&Bochin Old Luxembourg. Näitä valmistuikin samalla sutinalla kaksi sarjaa.

Pohjaleimat myös, tottakai! 

 

 Astioiden mallit ja kuvioiden koot ja asettelut eivät toki täysin vastaa esikuvaansa, mutta tarpeeksi ollakseen tunnistettava. 

 Sinivalkoisia tuulimyllylautasia valmistui tusina tilaustyönä ja pari omankin astiakaupan täydennykseksi.






Astiakauppaan päätyi myös pari vanhaa Arabian lautasta.

 Lautaspinnoille siirtyi kannolla istuskelevia tyttöjä...

...ja Beatrix Potterin eläimiä.

Uusi ruusulautaskokeilu.

Tehtyä, saatua, ostettua

Nukkekodin ulko-ovesta sisään astujia varten valmistui vanhanaikainen naulakko.

 Materiaalina balsa, rautalanka ja pienet helmet.

Samoista materiaaleista tein myös helmitaulun.

Keittiön naulakkoon valmistui pari astiapyyhkeitä.

 Hivenen epäonnistunut fimokokeilu, fetaa ja paprikatäytteisiä oliiveja. Olikohan nestefimon paistoaika liian lyhyt, kun liemi jäi vähän sameaksi... =/


 Talon asukas on melkoinen sokerihiiri! Ei mitään rajaa makealla.


Nyt on, mistä valita kattaukseen...


 Tiikerikakku oli ensimmäinen kuivakakkukokeiluni.


 

Saatua-osastoon kuuluvat nämä siskon virkkaamat olkkarin matot! Sohvaryhmän alla oleva matto on nukkekotikirppiksen kautta tilattu liina.


Siskon käden jälkeä on myös kylppärin valkoinen pikkumatto sekä...
 
 ...makkarin suloisen pehmeä isoäidin tyyny. Kiitos! <3

  

Ja vielä sekalainen kokoelma netistä Facebookin nukkekotikirppikseltä, netin nukkekotikaupoista ja Helsingin Hobbypointista ostettua pientä. Keittiöön löytyi samanlainen matto kuin ruokasalin pitkät matot!

 Musta pata on talon asukkaan uusi hankinta.

 Tonkka tuo wanhan ajan tunnelmaa ruokasaliin.

Kylpyhuoneen ovelle istahti suloinen froteematto, jossa on saman tyylistä ruusukuviota kuin vessan posliineissa. <3

Ja keittiöön ilmestyi sarja metallisia vuokia.