Astiamania

 Toissapäivänä saapuivat kauan odotetut decal-siirtokuvapaperit Aasian maalta. Ensimmäinen tilausyritys ei koskaan päässyt tänne asti, joten odottavan aika oli harmillisen pitkä. Käsistähän se sitten lähti, pitkän odotuksen jälkeen.

Nämä likaisten lautasten kuvat ovat odotelleet tietokoneen säilössä muutaman kuukauden esille pääsyään ja muuttuivat nyt valmiiksi lautasiksi. 

 

 Tiskiharjalle olisi töitä!

 Kokeilin myös vanhan ruostuneen lautasen kuvaa posliinille. Vanhat metalliesineet ovat nukkekotikirppiksen löytöjä ja jäävät lautasen ja leivinuunin kanssa odottelemaan loppusijoituspaikkaa.

 Tämä astiasto on myös kytenyt mielessä pitkään ja pääsi viimein toteutukseen, sievistä sievin Villeroy&Bochin Old Luxembourg. Näitä valmistuikin samalla sutinalla kaksi sarjaa.

Pohjaleimat myös, tottakai! 

 

 Astioiden mallit ja kuvioiden koot ja asettelut eivät toki täysin vastaa esikuvaansa, mutta tarpeeksi ollakseen tunnistettava. 

 Sinivalkoisia tuulimyllylautasia valmistui tusina tilaustyönä ja pari omankin astiakaupan täydennykseksi.






Astiakauppaan päätyi myös pari vanhaa Arabian lautasta.

 Lautaspinnoille siirtyi kannolla istuskelevia tyttöjä...

...ja Beatrix Potterin eläimiä.

Uusi ruusulautaskokeilu.

Decal-kokeiluja

Posti toi vastikään Hobbylinnasta tilaamani decal-vesisiirtokuvapaperit. Arkeille voi tulostaa haluamansa kuvat netistä ja akryylilakkauksen jälkeen siirtää kuvat haluamilleen pinnoille, kuten tavalliset vesisiirtokuvat.

Kuparin värinen kattila vaihtoi vaatteitaan. Harvemmin kattiloita maalataan perunoineen porkkanoineen, mutta nyt oli maalarilla inspiraatio lähellä ruoka-aikaa.
Kuvio on Finelin Vegeta-astioista tuttu ja Karoliina jakoi printin ystävällisesti fb:n nukkekotiharrastajien sivulla valmiiksi sopivassa mittakaavassa.

 Valkoisia astioita ei ollut jäljellä paljoakaan, kun taannoin jo koristelin kynsisiirtokuvilla lähes jokaisen kupin ja kulhon. =)

 Kuppeihin kokeilin sekalaisia netistä bongailemiani printtejä, jotka pienentelin sopivaan kokoon. Talon asukkaan keräilemiä sinisiä astioita ja pari Marimekkoa: Kaivo ja Kulkue, joista vain jälkimmäistä taitaa oikeasti olla astiaprinttinä. =)

 Lautasetkin ovat selvästi kirppiksiltä keräiltyjä yksittäiskappaleita.

 Marimekon mukit päätyivät astiakaupan kuppihyllyyn, johon on jäänyt tyhjää tilaa jouluostosruuhkan jälkeen. (Myyjätär on hulinaan aivan uupunut ja nojaa oveen, ettei kukaan nyt enää sulkemiajan jälkeen rynni liikkeeseen.)



Siniset astiat ovat esillä ruokasalin astiakaapissa.

Aiheeseen kuulumaton lisäys: Vastaanoton seinälle saatiin vihdoinkin kello. Kumma, kun joka asiasta säästetään. Tikittääköhän se iltaa vai aamua... lääkärin ja kankean apulaisen ilmeistä päätellen iltaa.

Seuraava potilas!

Joskus asian viimeistely ottaa aikaa. Nyt siinä meni kolmisen vuotta (!!), mutta hyllyyn rakennetun astiakaupan yläkertaan muuttanut vastaanotto on viimein valmis. Astiapuoti valmistui melko tarkalleen kolme vuotta sitten, eikä sinne paljoa sen jälkeen ole muutoksia tullut.

Blogi muutti tässä vaiheessa uuteen osoitteeseen, vanha vuodatuksen blogi viettää eläkevuosiaan täällä.

 

Pienempänä projektina tässä välissä, siitäkin jo pari vuotta aikaa, oli tämä 3-ulotteiseen taulunkehykseeen tehty roombox:

 

Siitä tarkemmin täällä.

Vastaanoton valmistumista hidastivat ennen kaikkea nuket, jotka olivat ensimmäiset (ja hyvin todennäköisesti myös viimeiset) itse tekemäni. Päät ja yläraajat muotoilin fimosta kauan sitten, mutta niiden henkiin herättäminen pysähtyi aina vartaloiden rakenteluun. Ohjeita nukkerakentamiseen en missään vaiheessa etsinyt, eikä omista kokeiluista seurannut kuin lievää ärtymystä ja surkuhupaisia virityksiä. Lopulta tein naispotilaan vartalon piipunrasseista, joiden ympärille kiedoin kangassuikaleita. Vartalo on siis taipuisa ja yläraajojakin saa olkapäistä liikuteltua.



Paidan tein t-paidan helmasta. Kuvan etsin netistä, pienensin ja tulostin siirtopaperille, siis sellaiselle, josta sen sai silittämällä siirrettyä kankaalle.

 

Lääkärin vartaloksi päädyin lopulta amputoimaan vanhan kunnon herra Martin Hammondin vartalon rintalastasta alaspäin. Suurin koskaan tehty elinsiirto, muuten. Ja vielä kenkineen. 



Roolijako tuli selväksi jo päitä muovatessa. Potilaan suu on nielun tutkimista varten ammollaan.


Lääkärin käden muotoilin spaattelia kannattelemaan. 



Takin ompelin käsin vanhasta ohutkankaiseseta topista. Osan saumoista vain taitoin ja liimasin niin, ettei reuna lähde purkautumaan. Kuulakärkikynät etutaskuun tein klemmarin pätkistä, joista otin vielä reilun millin pätkät muovikuorta pois.


Puolipelottavan lääkärimiehen hiukset ovat huovutusvillaa, ja potilaan peruukkia varten leikkasin pienen suortuvan nuken hiuksista.



Läppärin tilasin laiskuuttani valmiina ja vaihdoin siihen vain sopivamman nettisivun.



Tietokoneella on auki Terveysportin sinuiittitiedosto ja toisessa välilehdessä Terveysportin etusivu.



Kuvan otin printscreeninä, siirsin Wordiin, pienensin ja säädin mittoja, kunnes tulostettu versio sopi näyttöön. Päälle lisäsin palan piirtoheitinkalvoa.

 Akuuttihoito-opas on päivystäjän käden ulottuvilla.

 

Stetoskooppi on Littmannin Master Classic II, jossa on yhdistetty kalvo- ja suppilo-osa, värinä Navy Blue. =) Stetarit tein klemmarista ja pienestä hakaniitistä. Kuuntelupään maalasin paksusti metallihopeamaalilla, jonka osin kuivuttua muotoilin siitä hammastikulla kuuntelupäähän pidinosan. Pöydällä on myös Kelan A-todistus sairauslomaa varten.

Vastaanoton kirjaviisaus lisääntyi Lääkärin käsikirjan verran.



Takapöydälle tuli myös lisää välineitä Johnin ihmeteltäväksi, tosin sitä ei pehmytosien puuttuessa juuri veitset ja piikit pelota.

Poskiontelotulehdushan sieltä löytyi pitkittyneen flunssan takaa.

Tutkimuspöydälle on vedetty puhdas paperi.

 Toivotan potilaalle pikaista paranemista ja lääkärille rauhallista päivystysvuoron jatkoa!