Pönttöuuni

Autiotalon alakertaan lisäsin 4 mm balsasta pienen väliseinän, jotta seinätilaa saisi edes vähän enemmän. Ei siis ole tupaa, vaan on hirvittävän ahtaat keittiö ja olkkari. Väliseinä oli ainoa keino saada olkkariin pönttöuuni, jonka halusin kissojen kuivatonnikalatuubista rakennella.

Tuubin lyhensin, peitin etiketit paperilla ja lisäsin muutamia kartonkisuikaleita pinnan muodoiksi.

 
2-3 maalikerrosta valkoista, kertakäyttöisestä alumiinivuoasta luukun kaulukset ja jäljelle jäänyt toinen luukku. Hormiluukut ovat epikutaanitestikupuja.

 Metalliosiin tein ruostutusainekäsittelyn, koska maali ei kunnolla tartu alumiinipintaan.

  Valmis uuni oli mittakaavaan vähän liian paksu, joten viimeisenä vielä halkaisin uunin takaa ja poistin 15 mm suikaleen, jotta uunin sai puristettua vähän kapeammaksi. Uusi vähän pienempi kartonkikatto, taas pari maalikerrosta jne... Sisälle lisäsin mustaksi maalatun muovikorkin uuninpesän pohjaksi.

Lopulta valmis pönttöuuni asettui autiotalon nurkkaan.

Kevätaurinko jo paistaa ikkunoista! (Tämä aurinko on tosin kännykän taskulampulla huijattu, mutta pienessäkin mittakaavassa kivempi, kun valo tulee ulkoa.)

Heteka

Autiotalon yläkerta on paitsi pieni pinta-alaltaan, myös matala ja viistokaton takia hankalan mallinen. Ensimmäinen matala asia, jonka sinne tein, on hylätty heteka.

 Kehys on 0,5 mm rautalangasta ja verkkopohjan punoin korurautalangasta, joka on hiuksenohutta.

Ruoste tuli hetekaankin kemiallisesti.

Vesi sisään, savu ulos

Juokseva vesi autiotaloon tulee (tai tuli, kun oli vielä asuttuna), mutta ulospäin on vain kantovesi.

 Hanan muokkasin muovisesta nukkekodin naulakosta. Vuolin ylimääräiset ulokkeet pois, vääntönupiksi liimasin pienen metallihelmen ja ohutta rautalankaa sen läpi. Pienet paksunnokset rautalangan päihin ovat ihan vain Erikeeperiä, jonka kuivuttua maalasin hanan ja käsittelin ruostutusaineilla.

 Muoviletku on ohuesta sähköjohdosta purettu pätkä, jonka sisältä nypin langat pois.

 Ämpäri on sormustin, joka sai myös ruostutuskäsittelyn, leväjäljet maalilla ja ohuesta rautalangasta rivan. Pohjalla on tilkka kovetettua keinovettä.


 Hellan piippuun lisäsin pellin pahvista ja rautalangasta.

 Pellin varresta vedin kuivatusnarun verhotangon toiseen päähän. Narulle on jäänyt toinen epämääräinen rättimytty.

Kalustepäivityksiä

Törmäsin harrastajien Fb-ryhmässä suloisiin PikkiSET-kalusteisiin, mistä seurasi pieniä muutoksia nukkekodin huonekalukavalkadiin.

  Puuvalmis 1:12 peililipasto muuttui vanhan valkoiseksi. 

Kaappien takaseinään lisäsin taustapaperit ja oviin laseiksi piirtoheitinkalvoa. 

  Peilipöytä asettui makkariin, mistä kömpelömpi peilipöytä siirtyi reserviin.

 Yksittäinen pinnatuoli täytyi tilata vain, koska se oli niin söpö.


 Ruokaryhmä on ollut hivenen liian pieni nukkekodin mittakaavaan, joten sen tilalle tuli nyt vähän sopivampi ja jämäkämpi kalusto. Väri pysyi samana harmaana.

Keinutuoli vaihtui myös uskottavampaan.

Kamarin nojatuoli sai jokin aikaa sitten uudet romanttisemmat peittelyt, aiempi verhoilu oli valkoinen.

Hella

Tiilistä muurattua hellaa ei taloa hylätessä mukaansa saa, joten se rakentui autiotalon nurkkaan ensimmäisenä. (Valtaosa kuvista on jostain syystä häiritsevän huonolaatuisia, enkä tiedä, johtuuko se blogipohjasta, kamerasta, kuvaajasta, valosta vai käsittelystä, mutta parempien puuttuessa laitan ne silti, sorry!)

 Uunin pesäksi kaavailin pienen Tic Tac -pastillirasian, jonka kansi on uuninluukuksi sopivan kokoinen. Uunin runko tuli helpoiten pahvista.

 Isomman liesirinkulan leikkasin isosta foliovuoasta ja pienempi on epikutaanitestikupu. Taaempi pieni liesireikä jää avoimeksi, siitä on valurautarinkulat hävinneet.

 Lieden tasolle ja liesirenkaisiin lisäsin ruostutusmenetelmällä rosoa. Tiiliverhoilu tuli muurarin selkää säästäen paperista.


Uunin pesä paikalleen, yksityiskohdat ja maaliviimeistelyt vielä, ja valmista tuli.

 Valmiin lieden yläetureunaan liimasin rautalangan, jossa on ajan saatossa roikkunut kuivumassa yksi jos toinenkin riepu ja märkä villasukka.
Uunin pesään lisäsin muutaman puukalikan, jotka lainasin pystyyn kuolleelta kääpiöviikunalta ja nokesin tulitikun liekissä. 

 Uunin luukku reunoineen sai myös ruostutus- ja maalikäsittelyt. Luukun kahvan pyöritin rautalangasta.

 Reiän kohdalle liimasin tulipesän pohjaksi pahvia ja maalasin mustaksi. Taimmaisen liesilevyn valurautarinkuloista yksi on tippunut pesään, valtaosa kadonnut.

 Alakerran seinään täytyi tietysti piipun verran lisätä myös tiiltä.

 Kipinäsuoja seinällä on foliovuoasta, lattian suoja pahvia.

 Viimeisenä nokea, likaa ja ajan syöpymää vähän sinne tänne hellan ympärille.

Autiotalon ulkovuori

 Talon julkisivu alkuperäisasussaan, tosin puolet ikkunoista peitettynä.

Ulkovuoren laudoitus tuli 1,5 mm balsasta. 

 Ikkunalasit taittelin CD-muovikotelon kannesta ja rikoin.

 Ulkoseinien väriksi valikoitui vihreä erään 1:1-elämästä tutun ja tärkeän autiotalon vuoksi.

Ikkunanpielet rakentelin myös balsasta.

 Viimeisenä nurkkalaudat.

 Katto on mustaa huopaa (kreppipaperia). Myös katon reunoihin lisäilin balsasiivut peittämään vanerin reunoja.

 

 Ja sitten ikälisät!

                       20 v ...                                       ....40 v....                                                ...60 v aikaa ja elämää.

 Ensin hieroin lautoihin sormin ja sienellä vaaleaa liitua, jolloin maalipinnasta tuli hailakka ja kulunut. Sen jälkeen kuivalla pensselillä tummanpuhuvat akryylimaalitupsuttelut päälle.

 Alimmat laudat ovat jo puolilahoja ilman suojaavaa kivijalkaa.

Kattokaan ei ole säästynyt ajan hampaalta.

 

 Sisälle lisäilin paikoitellen lattialistoja.

Niistäkin osan on aika syönyt.